Julkaistu

Jalka pois jarrulta.

Jalka pois jarrulta ja ruvetaan todella töihin. Positiivisesti.

On aika uskoa tulevaisuuteen ja aloittaa toimet yhteisten tavoitteiden hyväksi.

Nyt on korkea aika lähteä ajattelemaan positiivisesti ja toimimaan uskoen niihin mahdollisuuksiin, mitä alueellamme on ja niitä on paljon. Omakohtaisten kokemusteni perusteella 90-luvun laman ajoilta tiedän, että vaikean tilanteen edessä yrittäjä on lopulta yksin, ystävät vähenevät ja paineet kasvavat joka suunnalta. Siinä on lähes mahdoton tilanne, jotta pystyisi kehittämään uutta ja olemaan positiivinen ja tehokas työssään. Luottamuksellinen tukiverkosto olisi silloin korvaamaton, mutta sellainen on vain harvoilla kriisitilanteessa. Jollain tavalla olisi luotava tukiverkosto, johon voisi turvautua ja saada mahdollisuuden keskustella asioista ja miettiä keinoja päästä parempaan huomiseen ilman, että tarvitsee pelätä suuria laskuja tulevaksi.

Yrityskummit ovat lupautuneet auttamaan ilmaiseksi ja yrityskummien joukossa on paljon kokemusta ja tietämystä, mistä eri tilanteissa voisi olla hyödyksi. Lisäksi myös paikallisesti pitäisi löytyä jokin keskustelukanava, luottohenkilöt, minkä kautta voisi asioita käydä läpi systemaattisesti ja avoimesti uusia mahdollisuuksia etsien. Useimmissa tapauksissa vaikeuksista on mahdollista selviytyä, mutta yksin tulee usein seinä vastaan.

Maailmassa on paljon rahaa, mikä etsii osoitetta saadakseen edes pienen tuoton tai turvallisen sataman. Miten tällaista rahaa saadaan käyttöön kohtuullisilla ehdoilla? Miten kehitetään kanavia, joiden kautta edullista rahoitusta, riskirahoitusta tai muuta kehittämisrahaa saadaan entistä paremmin käyttöön? Mitkä ovat ne keinot, joilla luodaan ilmapiiri, mikä innostaa ja tukee jaksamisessa ja sinnittelyssä eteenpäin? Paremmat ajat koittavat, mutta miten tämän vaikean ajan yli, on monella mielessä juuri nyt.

Leikkaukset ja jatkuvat säästötoimet luovat vuosia jatkuessaan apatiaa, epätietoisuutta ja aikaansaavat ihmisille halun lähteä yrittämään jossain muualla, ehkä siirtyen kokonaan pois alueeltamme.

Kauhajoella on kuitenkin runsaasti arvokasta omaisuutta kuten puhdas luonto, valtavat pohjavesivarat, suuret metsät, turvesuot, laajat pellot, soravarat ja paljon muuta puhumattakaan monipuolisesta yritystoiminnasta, laajasta maataloudesta, hyvästä koululaitoksesta. Mutta ennen kaikkea osaavaa ja taitavaa väestöä, mikä pystyy tekemään lähes mitä vaan. Meiltähän ei puutu mitään, mitä välttämättä tarvitsemme, mutta miksi olemme jatkuvasti poteroissa odottamassa jotain ihmettä ulkopuolelta. Olisiko aika katsoa peiliin ja ryhtyä töihin paremman tulevaisuuden hyväksi. Yhteisvoimin toimien yhteiseen tavoitteeseen pyrkien.

Meidän olisi nyt syytä todella verrata asioita realistisesti. Verrata tämän päivän tilannetta ja mahdollisuuksia niihin koviin koettelemuksiin, mitä sodan aikana ja sen jälkeen ihmiset, miehet, naiset ja lapset joutuivat tekemään, kestämään ja kokemaan. Jos näitä tilanteita oikein tarkoin tutkitaan, sieltä löytyy kovia kohtaloita ja sellaisia asioita, joita tämän päivän ihminen ei kestäisi eikä pystyisi hoitamaan.

Hyvä tietenkin on, että kehitys on mennyt niin paljon eteenpäin, mutta huonoa on se, että itsekeskeisyys ja vain oman edun tavoittelu on tullut niin tärkeäksi kaikkialla ja unohdetaan se tosiasia, että vain yhteisvoimin voimme saavuttaa jotain todellista tässä yhteiskunnassa. Kukaan ei selviä yksin oli sitten kuinka rikas tai kuinka köyhä hyvänsä, aina tulee tilanteita, joissa toisen apua tarvitaan.

Ihmiset ratkaisevat onnistumisen, kauppaa käydään ihmisten välillä, ihmisten tahto vie meitä eteenpäin, jos yhdessä niin halutaan. Ja mehän halutaan viedä Kauhajoki ja koko Suupohja kohti parempia aikoja. Yhdessä tehden kaikki on mahdollista ja yhdessä tehden kaikki myös onnistuu. Heikki Ahola/15.3.2016

Julkaistu

Yrittäjän kannattaa muistaa kiireittensä keskellä.

KANNATTAA MUISTAA
1. Kassa lyönnissä joka tilanteessa
2. Hyvät selvitykset aluksi ennen yrittäjäksi ryhtymistä
3. Hyvät suunnitelmat
4. Pitäytyä suunnitelmissa
5. Sinnikkyys
6. Tavoitteet ja unelmat
7. Varautua pahan päivän varalle
8. Perhe-elämä kunnossa = Perhe tukee yrittämistä, vaikka ei olisikaan mukana aktiivisesti
9. Irrottautua työstä säännöllisesti
10. Rentoutuminen
11. Tukiverkosto
12. Asiakaskunta
13. Asiakkaiden toiveet ja vaatimukset
14. Nauttia työn tuloksista
15. Luottaa ja uskoa itseensä

Julkaistu

Lähimarkkinat, todellinen mahdollisuus alueemme yrittäjille!

Lähimarkkinat = todellinen mahdollisuus Suupohjan yrittäjille!

Viimeaikojen keskusteluissa on tullut voimakkaasti esille kielikysymys, osataanko Seinäjoella tarpeeksi ruotsia ja toisaalta, saako suomenkielinen potilas riittävän hyvää kohtelua Vaasan sairaalassa. Mielestäni tämä kysymys on noussut tarpeettoman voimakkaasti esille nyt, kun elämme entistä liikkuvammassa yhteiskunnassa ja tarvitsemme entistä enemmän kielitaitoisia ihmisiä, ei vain sairaaloissa vaan ja varsinkin viennin parissa, kansainvälisen kaupan tehtävissä. Kun kysytään, tarvitaanko ruotsia, on vastaukseni ehdottomasti kyllä. Me tarvitsemme ruotsinkielentaitoa todella paljon nyt ja tulevaisuudessa. Otetaanpa asia hieman tarkempaan käsittelyyn, miksi toinen kotimainen kieli on meille todella tärkeä ja sen hyvää osaamista pitäisi kaikin tavoin edistää.

Maanantaina 5. syyskuuta oli ILKKA – lehdessä mielenkiintoinen artikkeli Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtajasta Kjell Skoglundista. Kannattaa kaivaa lehti esille ja lukea koko sivun juttu. Hän on lähtöisin Tiukasta ja viettää vapaa-aikojaan Tiukan Metsätorpalla rentoutuen kiireisen työelämän lomassa.

Hänen näkemyksensä mukaan haasteena suomalaisille ovat yhä myynti ja markkinointi. Lainaan artikkelin tekstiä:

”Nykytilanne on uusi suomalaisille, joiden tuotteet menivät ennen ilman markkinointia Venäjälle. Suomalaisyrityksille olisi huikeat markkinat nyt juuri esimerkiksi Kiirunan seudulla ja Jällivaarassa, jossa rakennetaan valtavasti kaupungin siirron yhteydessä, mutta siellä ei selvitä englannilla. On osattava ostajan kieltä eli ruotsia, Skoglund sanoo.”

Suomalaisyrityksille on mahdollisuuksia myös terveysteknologiassa. Alan volyymi on viisinkertaistunut viime vuosina ja työpaikkoja on 10 000. Yhteistyöllä ja järkevällä työnjaolla olisi mahdollisuus päästä näillekin markkinoille. Miksi jatkuvasti on kisaa ja riitaa kieliasioiden pohjalta, miksei voida rakentaa yhteistyötä, missä hyödynnetään osaamista eri puolilla aluettamme ja myös hyödynnetään kielitaitoa ja nyt korostan etenkin ruotsinkielen hyvää hallintaa.

Olisiko nyt aika koota voimat ja lähteä todella yhteisvoimin liikkeelle niille markkinoille, mihin meillä on tosiasiallisesti kunnolliset edellytykset ja mitkä kasvavat voimakkaasti ja missä on nyt ja tulevina vuosia todellista kysyntää meidänkin osaamisellemme. Me tarvitsemme nyt yhteisen näkemyksen ja yhteiset tavoitteet. Meillähän on tältä alueelta lähteneitä henkilöitä sellaisissa paikoissa ja asemissa, mistä voimme saada todellista apua yhteyksien luomisessa markkinoille pyrkiessämme.

Tässä perustelujani, miksi ruotsi on tärkeä meille ja miksi Ruotsin markkinoille kannattaa nyt lähteä yksin tai yhteisvoimin.

Heikki Ahola

Julkaistu

Verstaiden vastaisku!

Isku keskittää. Tuotanto Virosta siirretään Lahteen.

Suomenmaa, 13.5.2016.

Suomenmaa-lehdessä oli artikkeli siitä, miten monet suomalaiset valmistajat ovat palauttamassa tai jo palauttaneet valmistuksen ulkomailta takaisin Suomeen; Helkaman polkupyörät, Biolanin ravinteet ja Turun Sinappi. Samaan ratkaisuun on päätynyt myös huonekalutehdas Isku. Isku on tekemässä tehtaallaan täysremontin, mikä kääntää noin 55000 neliön tehtaan lähes ylösalaisin. Lokalisaatio on nousemassa globalisaatiota vastaan.  Kotimaisuus on nosteessa. Suomalaisuuden mielikuva ja korkea laatu merkitsevät paljon. Suomessa riittää osaamista vaikeampienkin asioiden tekemiseen, menetelmät ovat ketterät ja älykkäät.

Tehtaiden lähtö Suomesta ulkomaille on vaikuttanut pysyvältä ilmiöltä, mutta 2010-luvulla moni yritys on tullut takaisin. Muuttoliikkeen kääntymiselle on mahdoton sanoa yleispätevää syytä, sillä yritysten motiivit lähteä ja palata ovat niin erilaiset. Työvoimakustannukset ovat voineet olla syy siirtyä ulkomaille. Sitten on tullut yllätyksiä, eikä kaikki ole mennyt niin kuin on odotettu.

Logistiikkaan, siis kuljetuksiin, uppoava raha oli Iskulle yksi merkittävä syy ulkomailta vetäytymiseen. Iskun toimitusjohtaja toteaa: ”Kun on tämänkokoinen liikevaihto, ei ole mitään järkeä tehdä useassa tehtaassa.” Iskun liikevaihto on 135 miljoonaa. Tuotantojohtaja jatkaa: ”Nyt pystytään takaamaan asiakkaille lyhyt toimitusaika.” Asiakkaiden, tuotekehityksen, hankinnan ja tuotannon keskinäinen läheisyys parantaa huomattavasti kaikkea tekemistä.

Toimitusjohtaja Tiitinen toteaa artikkelissa myös: ”Kaikkien yritysten pitää nyt katsoa Suomen etua. Ei kaikessa voi katsoa euroja. Muuten ei tehdä kokonaisuuden kannalta oikeita ja viisaita päätöksiä. Olemme tietoisesti vetäneet viime aikojen päätöksissä Suomen suuntaan.”

Vaikka Isku valmistaa huonekalunsa Lahdessa, työtä riittää muuallekin Suomeen. Suomen suurimmaksi sohvatehtaaksi todettu verstas kerää komponenttinsa ympäri Suomea. Kouvolasta tulee vaahtomuovi, vanu tuodaan Kankaanpäästä, selkätyynyt Jalasjärveltä ja kangas Lapualta.

Mielenkiintoinen artikkeli luo uskoa suomalaiseen huonekaluteollisuuteen ja sen mahdollisuuksiin niin kotimassa kuin maailmallakin. Nyt pienempienkin valmistajien kannattaisi olla aktiivisia. Suosittelen koko artikkelin lukemista, artikkeli löytyy Suomenmaa-lehden numerosta 13.5.2016.

Heikki Ahola

Julkaistu

HHJ-koulutusohjelma suoritettu

Olen ajalla 24.11. – 22.12.2015 suorittanut viisivaiheisen HHJ (Hyväksytty hallituksen jäsen) – koulutusohjelman, mistä sain todistuksen Seinäjoella 22.12.2015. Kurssin järjesti Etelä-Pohjanmaan kauppakamari ja siinä käsiteltiin mm. hallituksen vastuita ja riskienhallintaa, kokoonpanoa ja roolia erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.

hhj